UV testeri avaimenperä logolla

4,50 

UV testeri antaa turvaa ja tietoa auringon voimasta

Altistumme UV-säteilylle päivittäin, erityisesti kello 12-15, kun auringonsäteet ovat voimakkaimmillaan. Suoraa auringonpaistetta suositellaan välttämään tuolloin. Edes pilviset päivät eivät estä haitallista UV-säteilyä. Tällä kätevällä UV-testerillä on helppo mitata UV-säteilyn määrä ja varustautua tarpeen mukaan vaatetuksella tai aurinkorasvalla. Laitteen keskellä oleva mittari muuttuu vaaleasta tummemmaksi säteilyn voimakkuudesta riippuen.
Mm. lapsilla hyvä olla vaikka repussa, tai asusteessa roikkumassa aina ulkona oltaessa.

Esimerkkihinta annettu 1200kpl erälle 1-väripainatuksella, muut määrät pyydä tarjousta.

Koko: Halkaisija 38mm

Ei yksittäisiä tuotteita, kysy minimimäärä tälle tuotteelle.

UV-testeri avaimenperällä on mainio mainoslahja

UV-testeri logollanne painettuna on edullinen ja hyödyllinen tuote annettavaksi asiakkaillenne ja henkilöstölle.
Se on helppo pitää aina mukana laittamalla avaimenperä rengas roikkumaan vaikka repusta, käsilaukusta, tai lasten asusteiden vetoketjusta.

Tiedätkö sinä paljonko UV-säteily ulkona kulloinkin on?

Auringon UV-säteilyn vaaroista onneksi on jo paljon tietoa eikä enää paahdeta hulluna auringossa pahimpaan aikaan päivästä.
On tärkeää tietää, kun ollaan ulkoilmassa miten tulee suojautua auringon haitalliselta säteilyltä.
UV-testeri kertoo helposti mikä tilanne ulkona vallitsee ja miten kannattaa aurinkovoiteilla ja asusteilla suojautua, tai pysyä sisällä päivän pahin vaikutusaika.

Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?

Aurinkoaltistuksen vähentäminen pienentää tehokkaasti UV-säteilyn haittavaikutuksia.
Suojautumistarpeen arviointia varten on Suomessa käytössä UV-indeksi eli UVI, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksiä voidaan käyttää kertomaan sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.
YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.
UV-indeksi kertoo UV-säteilyn voimakkuuden. 0-2 on heikko (vihreä), 3-5 kohtalainen (keltainen), 6-7 voimakas (oranssi), 8-10 hyvin voimakas (punainen) ja 11+ äärimmäisen voimakas (violetti). Suojautumistarve alkaa indeksiarvon ollessa vähintään 3.
Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksin arvo on 3 tai korkeampi. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10 – 17. UVI:n arvo 6 ja sen ylittävät arvot tarkoittavat voimakasta ja 8 ja siitä ylöspäin hyvin voimakasta säteilyä.
Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä 5 – 7 välillä. Välimeren maissa säteily on päivällä voimakkaampaa, mutta suojautumisaika on melko sama. Tätä havainnollistaa alla oleva pilvettömän kesäpäivän kuva.
Yli 11:n UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta säteilytehoa, jota saadaan vuoristossa tai päiväntasaajan leveysasteilla. Korkein tunnettu UV-indeksin arvo 20 on mitattu Andeilla Chilessä. Onneksi Suomessa näin korkeita lukuja ei ole, siltikin ylittää meilläkin arvot useasti nuovoimakkaan säteilyn arvot ja ne on syytä ottaa tosissaan.

UV-säteily ja vaikutus ihoon

UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin, melanosyytteihin. Iho ruskettuu altistuessaan UV-säteilylle. UV-A ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UV-B saa aikaan ihon pintasolukon lisääntymistä, eli ihon paksunemista ja uuden pigmentin muodostumista iholla.
Rusketus on ihon suojakeino, joka pyrkii vähentämään vahingollisten ultraviolettisäteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin. Iho voi myös palaa, jos säteilyä tulee liikaa. Liiallinen UV-säteily vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Iho muuttuu kuivaksi ja karheaksi ja siihen tulee värimuutoksia.
Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää.
Yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt viime vuosina Suomen ja Skandinavian alueella, erityisesti kevättalvella. Otsonin vähentyminen lisää UV-säteilyä maan pinnalla jonkin verran. Altistuksen lisääntyminen näkyy vasta vuosien kuluttua terveyshaittoina.
Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan säteilyn takia. Ihomelanoomista noin 95 % voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta. Kansalaisten omalla käyttäytymisellä on suuri kansanterveydellinen merkitys: rusketuksen ihannointi, lisääntynyt vähäpukeinen kesäulkoilu ja etelän rantalomailu ovat kasvattaneet väestön UV-altistusta paljon enemmän kuin ilmakehän muuttuminen.